"Kaikki ovat tänne tervetulleita" - Sukupuoleltaan moninaisten nuorten huomiointi sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä käytännöillä sukupuolisensitiivisen nuorisotyön työntekijät huomioivat toiminnassaan sukupuoleltaan moninaiset nuoret. Sateenkaarevan nuorisotyön työntekijöiden käytäntöjä tutkittiin vertailukohtana. Tavoitteena oli myös arvioida, käyttävätkö sateenkaarevan nuorisotyön työntekijät sellaisia käytäntöjä, joita sukupuolisensitiivisen nuorisotyön työntekijät eivät. Sukupuoleltaan moninaisia nuoria ovat muun muassa sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, mutta myös sellaiset nuoret, joiden sukupuolen ilmaisutavat ovat heidän syntymässä määritellylle sukupuolelleen epätyypillisiä. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla pääkaupunkiseudun sukupuolisensitiivisessä ja sateenkaarevassa nuorisotyössä työskenteleviä ohjaajia. Sukupuolisensitiivisen nuorisotyön työntekijöiltä saatiin neljä haastattelua ja sateenkaarevan nuorisotyön työntekijöiltä kolme. Haastattelut suoritettiin lokakuussa 2018 ohjaajien omissa toimintaympäristöissä. Käsitys sukupuoleltaan moninaisten nuorten tarpeista nuorisotyössä muodostettiin aikaisempien tutkimusten pohjalta. Opinnäytetyön tilaaja Poikien Talo tarjoaa sosiaalista nuorisotyötä sukupuolisensitiivisellä työotteella kaikille 10-28 -vuotiaille pojille, miehille ja sukupuoltaan pohtiville. Tämän työn kehittämistehtävä oli yhteenveto kaikista aineiston pohjalta tunnistetuista parhaista huomiointikäytännöistä sekä arvio niiden merkityksestä nuorisotiloilla ja -ryhmissä käyville sukupuoleltaan moninaisille nuorille. Tavoitteena oli lisätä nuorisoalan tietopohjaa hyvistä käytännöistä, jotka tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön sukupuolisensitiivisen ja sateenkaarevan nuorisotyön toimipisteissä. Yhteenvetoon päätyivät ne käytännöt, joiden todettiin olevan eniten jakamisen arvoisia aineiston ja kirjallisuuden perusteella. Aineiston pohjalta tultiin siihen johtopäätökseen, että sukupuolisensitiivisen ja sateenkaarevan nuorisotyön käytännöissä on hyvin vähän merkittäviä eroja. Tästä huolimatta eri aloilla eri käytännöt olivat työn kannalta keskeisiä, joten painotukset poikkesivat toisistaan. Sateenkaarevan nuorisotyön ohjaajien käytännöt olivat usein enemmän sidoksissa positiiviseen erityiskohteluun ja käytännön työn reunaehtoihin. Aineisto kertoi käytäntöjä enemmän sukupuolisensitiivisen nuorisotyön ja sateenkaarevan nuorisotyön järjestämisen erityiskysymyksistä.The goal of this thesis was to investigate the practices that gender sensitive youth workers use to take gender diverse youth into account during their activities. The practices of rainbow youth workers were examined for comparison purposes. A secondary goal of the thesis was to assess whether the employ-ees of rainbow youth work use practices that those in gender sensitive youth work do not. The defini-tion of gender diverse youth includes, for example, young people in gender minorities, but also those young people who express their gender in atypical ways for their gender assigned at birth. This is qualitative research where the material was gathered by interviewing youth workers in gender sensitive and rainbow youth work in the capital region. Four interviews were conducted with gender sensitive youth workers and three with rainbow youth workers. The interviews were conducted in October 2018 in the youth workers’ own working environments. The understanding of the needs of gender diverse youth was formed on the basis of previous research on the topic. The client of this thesis, Poikien Talo, provides social youth work with a gender sensitive work method to all boys, men or gender questioning youth aged 10-29. The developmental task of this thesis was a summary of the best practices identified in the material, as well as an assessment of their meaning to those gender diverse youth that attend youth centers and groups. The goal was to add to the youth field’s knowledge base of good practices, that should, if possible, be put into practice in gender sensitive and rainbow youth work. Those practices that were judged most worth sharing on the basis of the material and previous literature were included in the summary. The conclusion based on the material was that there are very few notable differences between the practices of gender sensitive and rainbow youth work. Regardless, different practices were central to different fields, so the emphases are different. The practices of rainbow youth workers were often more tied to positive discrimination and the preconditions of their work. The material spoke more of the special considerations in organising gender sensitive and rainbow youth work rather than their practices